Siirry sisältöön

Vihlonta

  • Vihlomisen saa yleensä aikaan makea, hapan tai kylmä ruoka tai juoma. Tavallisesti vihlominen lakkaa välittömästi tai hetken päästä ärsykkeen poistumisesta.
  • Hampaan vihlomisen syynä on useimmiten hampaan kaula-aluetta peittävän ikenen vetäytyminen. Silloin hampaasta paljastuu alue, jota hammaskiille ei suojaa. Ikenen vetäytyminen johtuu yleisimmin hoitamattomasta ientulehduksesta. Syynä voi olla myös harjaaminen liiallisella voimalla tai liian kovalla hammasharjalla.
  • Vihlonta voi johtua myös hampaaseen tulleesta reiästä, auenneesta paikan saumasta, purentahäiriöstä tai hampaaseen syntyneestä pintahalkeamasta eli mikrofraktuurasta.
  • Vihlonnan syynä saattaa olla myös kemiallinen syöpyminen. Syöpymistä aiheuttaa paljon happamia tuotteita sisältävä ravinto.
  • Vihlovia hampaita voi hoitaa vihlomista estävillä hammastahnoilla. Usein vaikutukset tuntuvat kuitenkin vasta tahnaa pidempään käytettäessä.
  • Kiinnitä huomiota oikeaan hampaiden harjaustekniikkaan. Hammasharjan pitäisi osua hampaiden sivupinnoilla hampaiden lisäksi myös ienrajaan. Käytä pehmeää hammasharjaa tai sähköhammasharjaa. Sähköhammasharja vähentää voimankäyttöä harjatessa ja lisäksi parantaa harjaustulosta.
  • Vältä happamien ravintoaineiden kuten tuoremehujen, sitrushedelmien, virvoitus- ja urheilujuomien tai valkoviinin toistuvaa käyttöä.
  • Hampaita ei kannata harjata heti ruokailun jälkeen. Happohyökkäys pehmentää hampaan pinnan ja herkistää kiilteen. Ruokailun jälkeen kannattaa käyttää ksylitolipurkkaa tai -pastillia. Ruoan happamuudesta riippuen hampaan pinta kovettuu uudelleen 30-60 minuutin kuluttua ruokailusta.
  • Jos vihlominen häiritsee elämää, kannattaa hakeutua hammaslääkärille, jotta vaivan syy saadaan selvitettyä. Jos vihlonnan aiheuttaa hampaassa oleva reikä tai vuotava paikan sauma, paikkaus lopettaa vihlomisen.

Asiakaspalvelu

Soita asiakaspalveluumme

(09) 58 400 300

Tee Hygga Hymy-sopimus

Hammashoitoa kk-maksulla

Lue lisää